Uusi tutkimusstrategia

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo vuodesta 2006.

 

Vähintään puolet tästä arvosta perustuisi uusiin tuotteisiin ja palveluihin, puolet nykyisiin.

 

Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Se näyttää tietä kestävän kehityksen bioyhteiskunnalle.

 

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vahvasti suomalaiseen metsäklusteriin. Tulevaisuuden toimintaympäristöön voidaan varautua globaalilla johtajuudella ja erikoistumisella, vahvalla yrittäjyydellä ja yhteistyöllä sekä tavoitteellisilla panostuksilla tutkimukseen.

 

Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet ovat:

 

 

 

Tutkimuksen ja innovaatioiden ytimessä ovat yhä vahvemmin asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat. Tuotteiden ja palveluiden lisäarvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kuluttajien kanssa. Tämä vaatii aktiivista kykyä ennakoida asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita, odotuksia ja käyttäytymistä.

 

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lähtee tuotteiden ja ratkaisujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien arjen ja käytäntöjen tuntemisesta. Tämä koskee samalla tavalla sekä metsäklusterin nykyisiä tuotteita ja palveluita että uusia tuotteita, palveluja ja niiden käyttökohteita.

 

 

Uudet materiaalit ja palvelujen yhdistäminen tuotteisiin muodostavat merkittäviä uuden liiketoiminnan alueita. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Uusiutumattomien materiaalien niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten materiaalien käytölle. Ratkaisuja haetaan myös erilaisista materiaalien yhdistelmistä.

 

Asiakkaiden ja käyttäjien arjesta ja asiakkaiden käytännöistä ja toimintatavoista syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Odottelu, materiaalihukka tai ylimääräiset laadunvarmistustoimet ovat hyviä palvelunkehityksen johtolankoja. Myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa tai metsien matkailu- ja virkistyskäytössä on mahdollisuuksia.

 

 

Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uusiutuviin materiaaleihin perustuvaa biotaloutta. Tätä haluaa vahvasti myös EU. Suomessa merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsävarat, joita meillä on velvollisuus käyttää.

 

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista bioenergiaan ja biopolttoaineisiin sekä moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin.

 

Nykyinen puunjalostuksen vahva osaaminen koneenrakennuksesta puun korjuuseen on uuden kehittämisen lähtökohta. Uusien tuotteiden ja energian tuotannon lisääminen biojalostamoihin on luontevaa, mutta vaatii uusia toimintamalleja ja monipuolista kehitystyötä. Tutkimuksen kautta radikaalitkin uudet prosessit ovat mahdollisia.